Tuulihaukan pesäpöntön siirto

23.6.2020

Juhani Ahola, tuulihaukan uusi pesäpaikka
Juhani Ahola, tuulihaukan uusi pesäpaikka
Huuhkajan poikanen, rengastettu ja kuvattu 19.5. Siuntiossa, Juhani Ahola
Huuhkajan poikanen, rengastettu ja kuvattu 19.5. Siuntiossa, Juhani Ahola
Tuulihaukan pesäpuu, Arvi Hägglund
Tuulihaukan pesäpuu, Arvi Hägglund
Tuulihaukan uusi pesäpaikka, Arvi Hägglund
Tuulihaukan uusi pesäpaikka, Arvi Hägglund

Munkkaan pellolla Suitian tien varrella olevan ladon seinään oli talvella tullut lappu: lato puretaan kevään aikana. Ladon seinässä oleva tuulihaukan pesäpönttö siis tuhoutuu. Ladon lähipellot otetaan uudelleen viljelykäyttöön ja samalla toimitetaan peltojen salaojitus. Tästä syystä lato puretaan ja maa-alue tulee viljelyskäyttöön. Paikallinen lintuharrastaja/luontokuvaaja huomasi lapun ladon seinässä ja otti yhteyttä Kimparin Juhani Aholaan. Juhani alkoi selvittämään maanomistajaa ja miten pesäpöntön suhteen edetään. Juhani ehdotti puhelinpylvään laittoa rajaojan reunaan ja tämä sopi niin maanomistajalle kuin peltojen vuokraajalle Tero Ikävalkollekin. Muutaman puhelinsoiton jälkeen saatiin pylväs ja kaivuri hommattua. Kaivuri tuli sovitusti aamulla ja noin puolen tunnin jälkeen oli uusi kotipaikka tuulihaukalle valmiina. Iltapäivällä pesäpönttö irrotettiin ja näin se sai pylväästä uuden tukevan paikan.

Kelpaako uusi pesäpaikka tuulihaukalle? Tuskin olimme pesäpaikalta poistuneet, kun tuulihaukkakoiras lekutteli lähistöllä ja kaarteli pöntön yläpuolella ja lopulta istahti pöntön päälle. Pesäpönttö eli laatikko oli laitettu ladon seinään 21.10.2001 ja ensimmäiset tuulihaukat alkoivat pesimään Kimparin alueella kunnolla vasta vuodesta 2007 (2 pesintää). Yksi pari oli pesinyt aiemmin 90-luvun puolivälissä.
Munkkaan ladon seinässä olevassa pesäpöntössä on pesitty vuosittain alkaen vuodesta 2011:
2011 5/5
2012 5/4
2013 5/4
2014 5/4
2015 5/5
2016 6/6
2017 5/5
2018 6/6
2019 5/5
Ensimmäinen luku kertoo munamäärän ja jälkimmäinen rengastetut poikaset. Todistettavasti on nähty, että 29.4 tuulihaukkanaaras on käynyt pesäpöntössä. 2020 0/0

Kustannuksiin osallistuimme kukin omalla panoksellamme. Hakki kiittää kaikkia osallisia loistavasta panoksesta tuulihaukan pesäpöntön pelastamiseksi.

Teksti: Arvi Hägglund

KBP eli Kimpari Bird Projects

KBP eli Kimpari Bird Projects on vanhojen partiokavereiden rekisteröimä yhdistys, joka vuonna 1971 aloitti kirjosieppojen tutkimisen Kimpari-järvellä. Harrastelija-ryhmässä oli kahdeksan jäsentä ja vuosien saatossa tutkittiin kirjosiepon lisäksi mm. lehtopöllöjä, puukiipijää, palokärkeä ja päiväpetolintuja. Nykyään kahdeksan hengen ryhmästä lintuja seuraa vielä samalla alueella kaksi ja puoli henkilöä. Mittavimmat projektit eli lehtopöllö ja kirjosieppo on annettu jo ”ammattilaisten” hoidettaviksi. Niistä onkin tehty jo useita kansainvälisiä artikkeleita. Havaintodata on lajeittain jäljellä tähän päivään asti, osaa linnuista/paikoista takseerattiin vielä toukokuussa 2020!

Voit lukea lisää Kimparista vuonna 1985 ilmestyneestä jutusta KIMPARI BIRD PROJECTS - lintututkimuksia Länsi-Uudellamaalla.

Teksti: Juhani Ahola