Tytyrin ja Hiidensalmen linnut vuonna 2020

19.12.2020

Hiidensalmen lehdon satakieli äänessä (Aki Mettinen)
Hiidensalmen lehdon satakieli äänessä (Aki Mettinen)
Sirittäjän kohtaaminen (Aki Mettinen)
Sirittäjän kohtaaminen (Aki Mettinen)
Mettiäinen (uuttukyyhky) piilottelee (Aki Mettinen)
Mettiäinen (uuttukyyhky) piilottelee (Aki Mettinen)
Hiidensalmen puiston "ryteikköä" Tytyrin tien reunaan kasattuna (Aki Mettinen)
Hiidensalmen puiston "ryteikköä" Tytyrin tien reunaan kasattuna (Aki Mettinen)

Lintulaskennat kuuluvat monen lintuharrastajan vuodenkiertoon. Syystalvesta kevätkesään tutut ja tuntemattomatkin metsät, peltomaisemat, rannat ja korpisuot kutsuvat kulkijaansa. Saapa samalla nautiskella rauhaisista aamuista, sarastavasta päivänvalosta, järveltä nousevasta usvasta. Ja tietenkin - lukemattomien toinen toistaan kiehtovampien lintujen lauluista ja puuhailuista! Korvat höröllään, silmät sirrillään, aistit virittyneinä astellaan eteenpäin ja kirjataan muistiin kaikki kohtaamiset lintujen kanssa, mutta myös muita havaintoja luonnosta. Sirahtelut, laulunkajahdukset ja piipitykset, pyrähdykset, liidot ja pönötykset löytävät paikkansa kulkijan kartalle ja muistivihkoon retken aikana. Ilmassa on juhlan tuntua lintujen laulukonserttia kuunnellessa, vaikka monelle peippo- tai punarintakoiraalle kyseessä on totinen tosi: taistelu parhaasta pesimäreviiristä ja naaraasta, no mistäpä muustakaan...

 

Koronakeväällä aloitin lintulaskennat Tytyrin kaivosmetsän maisemissa ja Hiidensalmen-Kiviniemen rantametsässä. Kiersin alueen läpikotaisin kolmeen kertaan, minkä lisäksi vierailin epäsäännöllisesti alueella vielä muutamia kertoja. Ennen juhannusta laskenta olikin jo ohi. Siksipä kerron tässä, jos kiinnostuit asiasta, mitä kuuluikaan Tytyrin mettiäisille ja Hiidensalmen laululinnuille menneenä kevät-kesänä.

Tytyrin mettiäisiä

Tytyrin kaivosmetsän alueelta kirjasin ylös yhteensä 137 lintuparin ja 38 eri lintulajin pesimäreviirit. Sain ihailla mettiäisten eli uuttukyyhkyparin kuhertelua kaivoslouhoksen reunamilta huhtikuun alusta kesäkuun loppuun asti. Kuherruskuukausi venyi kovin pitkäksi, joten oletan, että pesintöjä saattoikin olla jopa kaksi peräkkäistä! Käenpiian ja pikkutikan piipitykset piristivät samoilla seuduilla. Hippiäiset hioivat kurkkuaan kuusistossa, missä myös rautiaiset ja laulurastaat laulaa lurittelivat korkealta kuusen latvasta. Punarintojen solinat täydensivät peippojen ja pajulintujen kuorolaulantaa. Rehevimmissä Tytyrin lehtipuuvaltaisissa metsiköissä mustapääkerttu ja lehtokerttu osoittivat omistushaluaan kilpaileville lajitovereilleen. Louhoksen reunalta laskeuduin alas rehevään purolaaksoon. Siellä metsän hämärässä sirittäjä tervehti minua sipsittävin äänin ja väräjävin siivin. Tiltalttikin täytti tynnyriään sinnikkäästi, tippa kerrallaan.

Messualueen räkättirastas vs Hiidensalmen satakielet

Lohjan kaupunki rakentaa Hiidensalmeen uutta asuntoaluetta ja valmistelee kiiruusti entistä rantametsää esittelykuntoon – messualueen puistoksi järvinäköalalla. Kevääseen mennessä, ennen lintulaskentojani, oli jo saatu paljon aikaan: suurin osa rantametsän puista ja kaikki pensaat oli raivattu alueelta. Parhaita koivuja oli toki jätetty pystyyn ja muutama rannassa sijaitseva terva-ja harmaaleppäkin. Myöhemmin kesällä, lintulaskentojen jälkeen, maaperäkin oli kuitenkin kokonaan raivattu pois, korotettu ja tasoitettu lohkareilla ja pintakerros korvattu mullalla. Minä kyllä jäin kaipaamaan vanhaa varjoisaa rantametsää kukkaloistoineen. Onneksi messupuiston eteläpuolella oleva Hiidensalmen-Kiviniemen rantametsä sai jäädä ennalleen. Tilanne olikin lintulaskennan kannalta mielenkiintoinen: miten näiden kahden yhtä suuren rantametsäalueen linnustot eroavat toisistaan?

Hiidensalmen-Kiviniemen koko ranta-alueelta messualue mukaan lukien havaitsin yhteensä 79 pesimäparia (reviiriä) 33 lintulajista. Messualueen puistoksi muutettavalta ranta-alueelta kirjasin laskennan tuloksena vaivaiset 6 lintulajin pesimäreviirit, yksi pesimäpari kutakin lajia kohden. Räkättirastas tuntuikin viihtyvän harventuneessa koivikossa ainakin äänestä päätellen, ehkä sekin nautti muutoksesta, upeasta uudesta järvinäköalasta. Kottarainen kävi myös alueella noppimassa ruokaa maasta, mutta näytti kyllä lentävän pesäänsä kohti Tytyrin suuntaan kolopuuhun, missä poikaset jo odottivat nälkäisenä. Yksinäinen sinisorsakoiras istui rantakivellä, mutta naarasta sen on kyllä turha odottaa, sillä metsä ei enää tarjoa suojapaikkaa niiden maapesälle, mahdollisuudet parinmuodostukseen ovat siis olemattomat tuolle sorsapoloiselle.

Puistoalueen eteläpuolella olevassa koskemattomaksi jätetyssä Hiidensalmen-Kiviniemen rantametsässä oli puistoalueen 6 lajin lisäksi 27 muuta lintulajia ja näillä yhteensä 72 pesimäreviiriä, siis 66 pesimäreviiriä ja 27 lajia enemmän kuin puistoksi messualueelle muutetussa vastaavan kokoisella alueella! Hiidensalmen-Kiviniemen rantametsässä pesivätkin monet reheville rantametsiköille tyypilliset laululinnut kuten satakieli ja mustarastas (7 paria molempia lajeja), lehtokerttu (5 paria) ja mustapääkerttu (4 paria). Punarinta oli myös täällä yleinen 6 parimäärällään. Näiden lisäksi tavattiin samoja lajeja kuin Tytyrin metsässä, mutta erikoisuutena lisäksi lintumaailman parhaimmaksi tituleeratut laulutaiturit kultarinta ja viitakerttunen. Hiidensalmen rantaa ovat jotkut kuvailleet rantaryteiköksi. Mutta uskottava se on - linnut tykkäävät rantaryteiköistä. Se on lintujen koti.

Lähiluontoon virkistäytymään!

Lohjan kaupunki satsaa kehitykseen ja uskon vilpittömästi, että kaupungilla on pyrkimys luoda asukkaille viihtyisä ympäristö mm. puistoineen ja istutuksineen ja järvinäköaloineen. Kaikkia ei kuitenkaan tarvitse rakentaa ja hoitaa kuten omakotitaloa puutarhoineen. Kaikkia ei tarvitse myöskään omistaa, kun meillä on jo jotain arvokasta, mikä kelpaa sellaisenaan: Lohjan ainutlaatuisen rikas luonto. Erityisesti lähiluontokohteet, metsät, rannat, vesistöt ja suot ovat jo sellaisenaan korvaamattoman arvokkaita virkistyksen ja mielenrauhan tuojia, jotka tasapainottavat kiireisen ihmisen mieltä. Valitettavasti suurin uhka näyttää kohdistuvan juuri luontoon rakentamisen ja esim. ”metsänhoidon” muodossa. Toivon, että olen väärässä ja että koskematontakin luontoa säilytetään meille kaikille, tulevillekin sukupolville.

Tämä oli Hakin joulukirje lintujen ystäville. Hakki toivottaa kaikille hyvää joulua ja uutta vuotta sekä paljon uusia sykähdyttäviä hetkiä luonnossa!

 

Aki Mettinen

suojeluvastaava

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry